perjantai 24. elokuuta 2012

2. Uusi tyyli?

Tartuin vaaaaltavaan haasteeseen. Se ei ole kenenkään muun minulle asettama haaste, vaan päätin itse kokeilla maalata aivan erilaisella tyylillä, kuin mihin olen tottunut.

Kun piirrän kuvaa, aloitan aina luonnoksesta. Tein sen nytkin. Luonnostelin palloilla hevosen pään tyhjälle pohjalle ja tein 'luonnos' linet. Ne ovat yleensä rosoiset ja avustavat oikeiden linejen piirtämisessä, sillä hevonen on luonnoslineissä paremmin hahmoteltu ja yksityiskohtaisempi, kuin pelkässä luonnoksessa.
Tällä kertaa en kuitenkaan tehnyt varsinaisia linejä, vaan ideana on värittää kuva ilman linejä.

Olen joskus yrittänyt kyseistä tyyliä, mutta mielenkiintoni ja kärsivällisyyteni eivät ole riittäneet siihen, että kuvista tulisi loppujen lopuksi edes valmiita. Muutaman olen saanut tehtyä, mutta niistä on jo useampi vuosi. Tässä välissä olen siis tyytynyt nyhjäämään väriä vain mustien ääriviivojen sisään, koska se on ollut miljoona kertaa helpompaa ja se on ollut tietynlainen ominaistyyli minulle.
Joskus pitää kuitenkin yrittää edetä ja koen linettömän tyylin mahdollistavan kehittymisen realistisempia kuvia kohti :) Toivottavasti tämä hypoteesi osuu oikeaan.

Kun olen aloittanut värittämisen, niin käytän hyvin usein greyscalea apunani. Siitä on tullut tietynlainen tuttu ja turvallinen juttu. Saan sotkea harmaalla ja harmaansävyillä niin paljon kuin ikinä haluan, eikä tarvitse välittää väreistä mitään. Myönnän, että se on laiska tapa värittää, mutta olen kokenut saaneeni parempia tuloksia aikaan sen kanssa kuin suoraan väreillä läträämällä. Negatiivisena asiana greyscalesta on kuitenkin se, että usein hevonen voi jäädä palaneen väriseksi tai muuten vain epärealistisen väriseksi. Mutta jos ei tiedä, minkä värisen hevosen haluaa, niin greyscalella saa väritettyä hevosen ensin ja sen jälkeen täytyy vasta päättää minkä värisen siitä haluaa :)
No se greyscalesta.

Työstän siis puoliverisen pääkuvaa, jossa ideana on napata line-layeri pois kokonaan ja hevosen pitäisi näyttää hevoselta. Helppoa. Voi, kun olisikin.
Voi olla että tulen menettämään hermoni niin monta kertaa tämän työn kanssa, mutta otan uuden tyylin haasteena ja teen sitä vaikka vuoden jos se vaatii. Mitäänhän ei opi, jos ei harjoittele ja onneksi apuna on monen monta ihanaa tutoriaalia lahjakkailta maalaajilta, jotka auttavat sitten kun mikään ei enää tunnu onnistuvan.


Tästä se lähtee.. välivaiheita laittelen tänne, kun työ edistyy.

- nica

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti